Black Powder - Ebelsberg 1809

Viime joulun alla alkanut, ja pitkin kevättä pelattu Tonava -kampanjamme eteni Ebelsbergin taisteluun. Ebelsbergin taistelun asetelma oli Tonava -kampanjalle tyypillinen, siinä vetäytyvä Itävallan armeija koetti jälleen viivyttää takaa-ajavaa Ranskan armeijaa. Taistelu käytiin Traun -joen varrella, jossa Ebelsbergin kaupungin kohdalla Ranskan armeija oli onnistunut ylittämään joen. Syynä tähän oli ilmeisesti Itävallan taktinen kömmähdys, joka avasi ranskalaisille etujoukoille mahdollisuuden rynnätä yllättäen yli ehjän sillan ja pureutua silanpääasemaan vastarannalle.

Taistelumme alkoi tilanteesta, jossa Ranska oli levittäytynyt Traunin ylittävän sillan korvaan, ja valmistautui pitämään asemansa, odottaen lisäjoukkoja. Alkutilanteessa Ranskalla oli kaksi prikaatia linjajalkaväkeä, jotka olivat asettuneet sillan molemmille puolille taisteluvalmiuteen. Lisäksi Coëhornin pieni kevyen jalkaväen prikaati eteni kohti Ebelbergin kaupunkia Ranskan vasemmalla sivustalla. Keskellä Ranskan joukkoja liikkui kevyen ratsuväen prikaati, joka oli juuri ylittänyt sillan.

Vastassaan Ranskalla oli kenraali Hillerin johtama Itävallan armeija, jonka suurin osa oli jo vetäytymässä kohti Wieniä. Osa armeijasta oli jäänyt viivyttämään Ranskaa. Ilmeisesti Hillerin passiivisuus oli antanut Ranskalle tilaisuuden livahtaa yli joen. Nyt Hillerin tehtävänä olisi paikata virhe, iskeä vastaan ja työntää Ranska takaisin yli joen. Vastassaan Hillerillä oli kokenut kenraali Massena, joka ei helposti luopuisi saavutetusta sillanpääasemasta.

Kohti Ebelsbergiä

Ranska taisteluun valmistautuneet joukot olivat tilanteessa, jossa vastassa oli määrävahvuudeltaan samankokoinen joukko itävaltalaisia. Taistelun tässä vaiheessa tavoitteena oli pitää sillanpääsema ja turvata reservissä olevien joukkojen joen ylitys. Näin ollen, Massena ei tohtinut siirtyä vahvaan hyökkkäykseen, vaan pyrki saavuttamaan lisää tilaa joen rannasta, jolloin puolustukseen saisi syvyyttä. Selvää oli, että Ebelsbergin kaupunki oli otettava haltuun, sillä sieltä käsin vihollinen voisi tehokkaasti taistella jokea ylittäviä joukkoja vastaan. Joten aiemmin ylläköllä sillan koskemattomana vallanneet eversti Coëhornin ruskeapukuiset tirailleurit marssivat vasemmalla sivustalla kohti kaupunki, kun taas muut ranskalaiset jalkaväkiprikaatit levittäytyivät taistelulinjaan, ja aloittivat etenemisen kohti Itävallan joukkoja. Kevyt ratsuväki karautti kohti oikeaa sivustaa muodostaakseen sinne sivustavarmistuksen.

Itävalta vastasi lähes vastaavanlaisella liikkeellä, ja koko valkopukuinen rintama eteni varovasti kohti Ranskaa, valmistautuen tulitaisteluun. Keskellä Itävallan linjaa olleet raskaat patterit avasivat tulen pitkältä etäisyydeltä. Ebelsbergiä puolustavat jääkärit ja Wienin nostoväki siirtyi sekin asemiin kaupungin muurien suojiin, ja odotti Ranskan kevyttä jalkaväkeä.

Tulitaistelu alkaa

Ranskan päästyä etenemään ampumaetäisyydelle, alkoi tulitaistelu musketeilla ja tykistöllä. Molemmat
osapuolet tulittivat kiivaasti pyrkien saamaan ratkaisevia tappioita aikaan. Mutta kuten tällaisissa tulitaisteluissa tyypillisesti käy, pitkittynyt tulitaistelu aiheuttaa kyllä tappioita vastustajalle, mutta myös omat joukot kuluvat vihollisen vastatulesta, joten rintaman varsinkin rintaman keskikohdassa tappiot alkoivat kasaantua nopeasti, ja linjat menettivät vähitellen taistelukykyään tasapuolisesti. Keskustan käydessä kiivasta tulitaistelua, Itävalta päätti siirtää oman vasemman sivustansa eteenpäin. Samalla Itävallan kevyt ratsuväki siirtyi kohtaamaan Ranskan kevyen ratsuväen, ja hyökkäsi välittömästi. Tästä kehkeytyi koko taistelun ajaksi kevyiden ratsuväkiprikaatien välinen sekava ja raaka hyökkäysten ja vastahyökkäysten sarja.

Linjat kohtaavat oikealla sivustalla

Ranskan oikealla sivustalla voimakkaasti eteen työntynyt Itävallan prikaati oli tullut Ranskan näkökulmasta hyvälle hyökkäysetäisyydelle, ja prikaatinkenraali käynnisti koko prikaatin hyökkäyksen hieman alivoimaiseen itävaltalaisprikaatiin. Isku oli Ranskalle tyyppilliseen tapaan tehokas, mutta Itävallan joukot kestivät sen, vain lievästi horjuen, ja ranskan oikea sivusta juuttui taisteluun lähietäisyydeltä. Samaan aikaan kevyt ratsuväki jatkoi hurjaa taistelua, ja husaareja putoili hevosten selästä puolin ja toisin, mutta husaarien ylpeydellä taistelu jatkui kiivaana. Tällä välin Ranskan kevyt jalkaväki eteni Ebelsbergin kujille, ja aloitti kiivaan lähietäisyydeltä käydyn tulitaistelun itävallan jääkäreitä ja Wienin nostoväkeä vastaan. Samalla suunnalla kolme Ranskan linjapataljoonaa eteni kirkkomaalle ja aloitti tulitaistelun hautausmaalle pureutuneen jääkäripataljoonan kanssa.

Itävallan vastaisku

Kun Ranskan hyökkäys ei johtanut tavoiteltuun Itävallan jalkaväen murtumiseen, oli Itävallan vuoro tehdä vastaisku. Tähän iskuun Hiller määräsi vielä reservissä olleet krenatöörit, jotka siirtyivät esimerkillisellä nopeudella hyökkäykseen ja iskivät vahvasti jo jonkin aikaa taistelussa olleeseen ranskalaiseen linjaan. Isku oli tehokas, ja Ranskan joukot kärsivät suuri tappioita Itävallan eliitin käsittelyssä, ja paikka paikoin Ranska joutui perääntymään, mutta linja ei kuitenkaan murtunut. Ranskan kulutettu linja pyrki vetäytymään taistelusta, ryhmittääkseen joukot uudelleen, niin että koko Ranskan oikea sivusta ei murtuisi. Itävalta kuitenkin paino päälle, ja yhä uudet krenatööripataljoonat iskivät Ranskan linjaan, joka edelleenkin piti. Lopulta Ranska onnistui torjumaan krenatöörien hurjan rynnäkön, ja linja piti. Krenatöörit olivat puolestaan saaneet taistelussa siinä määrin tappioita, että niiden iskukyky oli mennyt. Ranska sai tilaisuuden vetää tappioita kärsineet joukkonsa taaksepäin. Itävallalla ei enää ollut vahvaa intressiä seurata, ja näin oikea sivusta stabiloitui, molempien jäädessä vetämään henkeä. Kevyt ratsuväki oli myös menettänyt taistelukykynsä puolin ja toisin, ja kuin yhteisestä sopimuksesta husaarit käänsivät hevosensa ja ratsastivat kohti omia linjoja vetäytyen pois taistelusta.

Baijeri liittyy taisteluun

Keskikohdalla Baijerilainen prikaati oli ylittänyt sillan ja siirtyi eteenpäin vapautaakseen keskustan tulitaiselussa pahoin kuluneen ranskalaisen prikaatin. Baijeri eteni kohti Itävallan linjaa, aloittaen nyt puolestaan tulitaistelun. Itävalta vastasi tähän siirtämällä keskikohdan reservit eteen, ja hetki sitten keskusssa käyty tulitaistelu sai uusinnan. Tämäkin tulitaistelu johti molempien osapuolten tasapuoliseen kulumiseen, eikä lopulta johtanut mihinkään selvän ratkaisuun. Sen verran tulitaistelu kuitenkin sai tappioita aikaan Baijeilaisissa, että nämä joutuivat vetäytymään. Ranskan ylipäällikkö seurasi tätä huolestuneena, sillä mikäli Ranskan keskusta sillan kohdalla ei pitäisi, pystyisi Itävalta sulkemaan ylityspaikan ja motittamaan loput ranskan joukot joen varteen. Turvatakseen keskustan säilymisen, kirkkomaalla taistellut linjajalkaväki siirtyi tulittamaan Itävaltaa tien varteen sivustasta, mikä helpotti painetta Baijerilaisten suunnassa. Keskusta saatiin siis suojattua, ja sivustaan siirtynyt ranskalainen linja esti Itävalla liikkumisen eteenpäin. Ebelsbergissä Ranskan kevyt jalkaväki puski vääjäämättä jääkärit pois kaupungista, ja kun loputkin Wienin nostoväestä kärsi niin raskaita tappioita, että se vetäytyi kokonaan taistelusta, oli kaupunki Ranskan.

Taistelu päättyy

Lopulta laukausten vaihto väheni ja molemmat joukot vetäytyivät hitaasti taktisesti taaksepäin, ollakseen suojassa tulitukselta. Kummallakaan armeijalla ei ollut enää käytännössä voimia uuteen hyökkäykseen, joten taistelu Ebelsbergistä loppui. Ranskan joukot olivat saaneet suojattua joen ylityspaikan ja vallaneet Ebelsbergin kaupungin, joten tavoiteet oli saavutettu. Kumpikaan osapuoli ei kokenut massiivisia tappioita, sillä Ranska ei menettänyt yhtään kokonaista prikaatia, ja Itävalta ilmeisesti vain yhden. Toisaaltta molempien joukot kärsivtä raskaita tappioita, jonka seurauksena nämä joukot joutuisivat udellen ryhmittymään ja odottamaan vahvistuksia jonkin aikaa.

Massena oli saavuttanut voiton kovalla hinnalla, mutta tie Wieniin olisi nyt auki perässä seuraaville joukoille.

Husaarit iskevät yhteen uudelleen ja uudelleen.

Ranskalainen prikaati siirtyy taisteluun kirkkomaalle.

Jääkärit asemissa hautausmaal laidalla.

Itävallan linjan keskikohta, tykkipatteri edessä.

Kenraali Hiller adjutantteineen ennen taistelun alkua.

Kenraali Massena adjutantteineen.

Ebelsberg ennen taistelun alkua.

Tulitaistelu alkaa.

Ranskan linja etenee hautausmalle.

Coëhornin joukot kohtaavat Itävallan jääkärit kaupungin kujilla.

Marssia yli hautojen.

Ranskan oikean sivustan massiivinen linjataistelu.

Rintaman keskikohta sillan tuntumassa, tämä oli kriittinen paikka.

Taistelu päättyy, ja Hiller pohtii olisiko sittenkin pitänyt pysäyttää Ranskan joen toiselle puolelle.

Jälleen hieno peli! Vaiherikas ja paikka paikoin hyvin jännitävä peli, jonka jännite kesti hienosti miltei viimeiselle kierrokselle. Tulos oli Ranskan voitto, mutta muutaman kerran Ranskan ylipäällikkö oli todella huolissaan tilanteesat, ja vain joukkojen sitkeys oikealla hetkellä pelasti tilanteen. Näin kävi sekä oikean sivustan että keskustan taisteluissa, jossa molemmissa ranskalaisen prikaatin murtuinen olisi ollut katastrofi, joka olis johtanut Itävallan voittoon.

Seuraavaksi etenemme kohti Aspen - Esslingiä, ja sen jälkeen kampanjan päättävään Wagramiin.

Pieniä päivityksiä - mustaruutia ja modernia

Meinaa muu elämä hieman haitata figuharrastusta, joten tekeminen on selvästi hidastunut, vaikka into kyllä olisi. Projektit odottavat työtilan odotusalueella tai ovat puolivalmiita.

Mutta pieniä askeleita tule kuitenkin otettua silti. Ostin jokin aika sitten Hamburger Tacticasta Lead Adventuren ultramoderneja saksalaisia "Kampfschwimmer" miniatyyrejä FoF skenarioihin, ja ne olivat sen verran hienoja, että ne olis saatava maaleihin. Niiden taustalla kuvassa on Pardulonin rankasti kustomoitu Hummeri. Toinen setti on samasta tapahtumasta hankittu setti North Starin Rogers Rangers solttuja Muskets & Tomahawks -peliin.

Saksan eliittisotilaita kustomoidun autonsa kanssa.

Rogers rangers, nämä kaverit pärjäsivät intiaaneillekin metsissä.

North Starin miniatyyrit ovat ihan hienoa jälkeä.

Force on Force - Certain Death

War Headin modern combat päivät jatkuivat jälleen muutama viikko sitten Force on Force pelillä. Tänään vuorossa oli jo suorastaan klassinen panttivankien vapautusoperaatio. Operaatiossa SAS operaattorit hakivat joukon avustustyöntekijöitä kotiin, vuoristomiesten käsistä.

Operaatio meni tällä kertaa todella "by the book" ja vuoristomiehet ehtivät tuskin herätä, kun panttivangit oli jo ohjattu Chinookkiin.

Lue tarkemmin War Headin upea raportti operaatiosta.

Kevään aikana jatketaan samoissa merkeissä.

Black Powder - Shevardino 1812

Black Powder pelimme jatkuivat tällä kertaa 1812 Venäjän sotaretken merkeissä. Taistelimme 5 syyskuuta 1812 käydyn Shevardinon taistelun, joka oli suuren Borodinon taistelun esinäytös. Shevardino oli linnoitus, joka oli hieman varsinaisen Borodinon linjan edessä. Napoleon määräsi kenraali Compansin divisioonan valloittamaan linnoituksen, poistaakseen sen häiritsemästä varsinaista hyökkäystä päälinjaa vastaan. Compans valmisti kuusi jalkaväkiprikaatia vahvasti raskaan ratsuväen tukemana hyökkäykseen. Hyökkääjien oli määrä valloittaa Doroninon ja Shevardinon kylien välissä oleva redutti, sekä molemmat kylät. Linnoitusta puolusti Gorchakovin jalkaväkidivisoona, jolla niin ikään oli tukenaan raskasta ratsuväkeä. Itse redutti oli vahva linnoite, jossa oli kaksi tykkipatteria, ja se välittömässä lähietäisyydessä kaksi prikaatia jalkaväkeä suojajoukkona.

 Ranska aloittaa hyökkäyksen

Tutulla tyylillään, Ranskan joukot alkoivat hyökkäyksen marssien kolonnoissa kohti keskellä taistelukenttää olevaa reduttia. Pääjoukko otti kohteekseen vahvan linnoitteen ja molemmilla sivustoilla edettiin kohti kyliä. Koko Ranskan rintama oli siis liikkeellä.

Venäjän joukot puolestaan odottivat ja seurasivat Trikoloorien etenemistä kohti tehokasta ampumamatkaa. Vasemman sivustan kyrassieerikomentaja käskytti rykmenttinsä etenemään kohti Ranskan armeijan vasenta sivustaa.

Taistelu alkoi Ranskan jalkaväkiprikaatien hyökätessä kohti kyliä, joissa molemmissa puolustajina olivat  venäläiset jääkärit. Venäjän vasemmalla sivustalla oleva Doroninon kylä ei kestänyt kovinkaa pitkään Ranskan vyöryä, vaan hetken taisteltuaan jääkärit jättivät kylän, ja koko taistelun. Oikealla sivustalla Shevardinon kylän puolustajat olivat eri puusta, sillä tämä kylä piti puoliaan hyvin.

Redutti tulen alla

Keskisektorilla Ranska saavutti ampumaetäisyyden reduttiin ja suoran hyökkäyksen sijaan Ranskan
ylipäällikkö päätti aloittaa tulitaistelun reduttia vastaan. Nyt reduttiin ammuttiin muskettitulta ja tykistö tuki tuota tulitusta kaukoammunnalla. Linnoituslaite hoiti kuitenkin tehtävänsä, ja tulella ei ollut odotettua vaikutusta puolustajiin. Ranskalaisten pysähdyttyä ampumaan, venäläiset puolestaan ryhmittivät jalkaväkensä linjaan, ja aloitti vastatulen. Tilanne jumiutui paikalleen, linjojen tulittaessa toisiaan, mutta tulitus ei ollut erityisen tehokasta.

Ranskan raskas ratsuväki alkoi liikkua takalinjasta kohti etulinjaa, ja pyrki koukkaamaan molemmista sivustoista redutin sivustaan. Oikella sivustallaan venäläiset rakuunat siirtyivät kohtaamaan Ranskan raskaan ratsuväen uhan. Tästä puheksi hurja taistelu ratsuväkiprikaatien välille, ja Ranskan kyrassieerit olivat tässä taistelussa kevyemmin varustettuja rakuunoita vahvempia. Taistelun seurauksena koko Dorozdinin rakuunaprikaati menetettiin kasakoita myöten. Vasemmalla sivustalla Ranskan kyrassieerit hyökkäsivät venäläiseen jalkaväkeen, joista kaikki eivät ehtineet muodostaa linjaa. Prikaati menetti yhden pataljoonan, ja muu prikaati muodosti neliöt, jossa sitten joutui seisomaan musketti- ja tykkitulen alla, kunnes Ranskan jalkaväki hyökkäisi. Tilanne alkoi näyttää Venäjän kannalta hankalalta, molemmat sivustat olivat raskan ratsuväen uhkaamat.

Ranska iskee reduttiin

Sivustojen tilanteen muututtua Ranskan ylipäällikkö aloitti prikaatin vahvuisen hyökkäyksen suoraan 
redutiin, toivoen saavansa jalansijan linnoitteista. Ensimmäinen aalto sai kuitenkin sen verran kipeän tervehdyksen kanisteriammuksista lähietäisyydeltä, että hyökkäys ajettiin takaisin. Samaan aikaan Venäjän, tähän asti passiiviset, kyrassieerit aloittivat oman vastahyökkäyksen, joka onnistui erittäin hyvin. Ensin oikealla sivustalla Ranskan raskas ratsuväki lyötiin takaisin, ja se jälkeen sama tehtiin vasemmalla sivustalla. Redutti oli kestänyt ja sivustat saatii tukittua, ja hetki sitten pahalta näyttänyt tilanne muuttui Venäjälle parempaan suuntaan. Ranska toisti vielä kerran prikaatin vahvuisen hyökkäyksen reduttiin, mutta sekään ei päässyt tavoitteeseen.

Taistelu hiipuu

Ranska oli kuluttanut saapuvilla olevat joukkonsa miltei loppuun kahdessa suuressa
keskustahyökkäyksessä, ja sivustojen ratsuväet olivat menettäneet taistelukykynsä käytyään useita kahakoita. Venäjä piti edelleen hallussaan tavoiteltua reduttia, mutta senkin joukot olivat hyvin kuluneita. Kuin yhteisestä sopimuksesta molemmat komentajat luopuivat taisteluaikeista, ja Ranska vetäytyi pois hyökkäyksestä. Kova taistelu Shevardino redutista oli ohi, ja molemmat puolet olivat kärsineet erittäin raskaat tappiot, molemmat menettivät noin kaksi kolmasosaa joukoistaan.

Ranska oli saanut molemmat kylät haltuunsa, mutta reduti jäi venäjän haltuun. Seuraavana päivänä Venäjä veti joukkonsa pois linnoituksesta piiritysuhan alla.

Venäjän jalkaväkeä linjassa.

Ranskan jalkaväki aloittaa hyökkäyksellä kyliin.

Hienot Venäjän liput liehuvat.

Tulitaistelua redutin ympärillä.

Shevardino piti puoliaan sitkeästi.

Ammuntaa lähietäisyydeltä.

Moskovan nostoväkeä aseenaan keihäät.

Jääkärit pitävät sitkeästi puoliaan.

Ranskan joukot iskevät linnoistukseen, kohti tykkejä.

Kyrassieerit valmistautuvat taisteluun.

Väsyneet linnoituksen puolustajat seuraavat Ranskan vetäytymistä.

Mukava pieni taistelu, joka oli hyvin tasainen. Tilanteet muuttuivat kaiken aikaa, mikä piti mielenkiinnon yllä viimeiselle kierrokselle asti. Tosin miestappiot olivat hurjat, mutta niin oli tilanne silloin aikanaan oikeassa Borodinon taistelussa.

Noppakerhon PR keikka - Fun & Games

Noppakerhon PR ryhmä jalkautui tällä viikolla yhden Noppakerhon silmäätekevän työpaikalle esittelemään miniatyyripelaamista Fun & Games -iltana. Kyseessä oli henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta tällaisesta pelaamisesta, joten pienet ja nopeat demot olivat kaikkein sopivimpia.

Kerholta mobilisoitui aiemmissa tapahtumissa kouliintunut tiimi, ja peleiksi valiutui talvisota-aiheinen Bolt Action, Force on Force ja uutukainen Heist. Homma meni ihan hyvin, ja kaikilla poydillä pelattiin peli tai pari, ja halukkaat pääsivät tutustumaan hieman erikoiseen, mutta selvästi kiehtovaan harrastukseemme. Samalla esillä oli uusi hieno kerholla yhteistyöprojektina tehty talvisotapöytä.

Talvisotapöydällä alkamassa puolustustaistelu.

Tuttu Force on Force esitelypeli pyöri jo rutiinilla.

Poliisiopiston pääsykoe ja pelinä Heist.

Pelien jälkeen syötiin, saunotiin ja juteltiin aiheesta.

Heist - Blue Shift

Olin viime viikon loppuna vuotuisella Hamburger Tactica reissulla, ja perinteiseen tapaan, reissusta tarttui mukaan, figuja, sääntöjä ja valtavasti ideoita. Yksi reissun löytö meni heti työn alle ja sain sen ennätysvauhdilla valmiiksi. Onnistuin nimittäin löytämään Tacticasta mukavia poliisi -figulöytöjä. Toinen paketti oli boxi North Star miniaturesin poliiseja, ja toinen pussillinen vanhoja Wargames Foundryn Street violence -setin poliiseja. Jälkimmäisen löysin sattumalta bring and buy -osastolta, pilkkahintaan.

Olin jo pitkää kaavaillut jonkin rosvo-  tai poliisiteemaisen joukon maalaamista, Maxxonin kehittämään Heist -sääntösettiä. Alunperin ajatus toisin oli kerätä rosvot, mutta kun pollarit tulivat sopivasti vastaan, niin vaihdoin puolta. Nyt minulla sitten on ihan kiva setti poliiseja, joilla pelata.

Kaksi etsivää toiminnassa.

Partiopoliiseja menossa mukana.

Team Alpha.

Team C.

Team Takedown!

Molemmat setit ihan hyviä figuja, varsinkin North Starin figuissa on hieno skupti ja animointi. Foundryn puolestaan ovat mukavan nostalgisia, ja oikeastaan aika hyvin kestäneet myös aikaa.