Black Powder - Saltanovka 1812

Tonava -kampanjamme ollessa tauolla ja odottaessa elokuussa tapahtuvaa suurta Wagramin taistelua, siirryimme jälleen 1812 Venäjän sotaretkelle, josta tällä kertaa pelasimme Ranskan etenemisvaiheen aikana käydyn Saltanovkan taistelun, joka tunnetaan myös Mogilevin taisteluna.

Taistelu käytiin Djnepr -joen varrella, jossa Davout ajoi takaa vetäytyvää Venäjän armeijan osaa. Venäjä pyrki ylittämään joen, mutta Davout'n nopea eteneminen yllätti venäläiset. Saadakseen aikaa ylittää joki, Bagration komensi prinssi Raevskyn hyökkäämään ranskalaisia vastaan tavoitteena lyödä takaa-ajava Ranskan armeija, ja viivyttää sen etenemistä, siinä määrin että pääosa venäjän joukoista saataisiin joen yli turvaan.  Hyökkäyksessä Raevskyllä oli selvä miesylivoima, koska Ranska ei ollut saanut kaikkia joukkojaan vielä taistelualueelle, mutta toisaalta ranskalaiset osasivat odottaa hyökkäystä, joten historiallisessa taistelussa Ranska oli linnoittanut Saltanovkan ja Fatovan kylät. Pelissämme Ranska joutui kuitenkin aloittamaan kylien ulkopuolelta, sillä halusin liikkuvan pelin, en staattista linnoitustaistelua. Taistelupaikka oli Dnjepr -joen varrella, joten taistelu käytiin kapeahkolla kaistaleella, jota toiselta puolelta rajasi joki, ja toiselta puolestaan metsä. Lisäksi tämä kapaehkon kaistaleen jakoivat vielä Saltanovkan ja Fatovan kylät.

Kohti Saltanovkaa

Taistelu alkoi Venäjän etenemiskäskyillä, kun Raevsky komensi koko rintaman laajuisen etenemisen. Ranskan oikealla sivustalla Venäjän armeija eteni yhtenä linjana, mutta vasemmalla eteneminen ei alkanut välittömästi. Vähitellen kuitenkin Venäjän vihreätakkinen miesmuuri vyöryi kohti Saltanovkan ja Fatovan kyliä, joiin puolestaan Ranska kiiruhti toiselta puolelta kilvan. Venäjä voitti kilpajuoksun Saltanovkassa ja miehitti sen, ja Ranska teki saman Fatovassa, molemmilla oli siis nyt yksi keskeinen asema hallusssaan. Jatkossa taistelu käytäisiin näiden kylien välisillä maakaistaleilla. Venäjä hyökkäsi suhteellisen varovasti, tuoden ensin useita pataljoonia muskettien tehokkaalle ampumaetäisyydelle, ja avasi tulen laajalla rintamalla. Ranska vastasi samalla tavalla, vieden miehet linjaan avaten vastatulen.

Tulitaistelu kylien ympärillä

Alun eteneminen muuttui prikaatien tulitaisteluksi, kun Venäjä oli ilmeisesti päättänyt pehmittää vastustajaansa ammunnalla, ja Ranska ei selvästi halunnut edetä ylivoimaisen vihollisen keskelle. Venäjän etulinjan keskittyessä tulitukseen, siirtyi yhä uusia pataljoonia kohti etulinjaa tasaisen virtana. Ranska antoi vielä tässä vaiheessa reservissä olleen jalkaväkidivisoonan odottaa paikallaan, mutta alkoi siirtää ratsuväkeään kohti taistelua, jakaen sen molemmille sivustoille. Linjojen tulitaistelu jatkui ja tappioita alkoi kasaantua, kun joukot menivät epäjärjestykseen, ja menettivät lopulta koheesionsa, mikä alensi niiden taistelukykyä. Ampumisen ohella Venäjä haki selvästi mahdollissuutta ratkaisevaan hyökkäykseen, mutta joen ja kylien muodostamat luonnolliset esteet auttoivat Ranskaa, ja estivät Venäjää hyödyntämästä ylivoimaansa. Venäjän hyökkäys näytti keskittyvän tässä vaiheessa molemmille sivustoille.

Hyökkäys Saltanovkassa

Venäjän lähetti vahvan krenatööridivioonan hyökkäykseen Saltanovkan ja joen väliselle kaistalle, mutta joukkojen eteneminen oli sen verran vaiheittaista, että vain yksi prikaati pääsi etenemääm kylän sivuitse.

Ranska vastasi tähän lähettämällä kyrassieerit vastahyökkäykseen, ja tämä liike yllätti Venjän krenatöörit täysin, ja raskas ratsuväki pääsi iskemään krenatööreihin, kun ne vielä olivat muodostamassa neliötä. Raskaat ratsumiehet tuhosivat ensimmäisen pataljoonan, ja ajoivat seuraavan pakosalle, ja prikaati menetti lyhyessä ajassa puolet vahvuudestaan. Kauas eteen työntyneet kyrassieerit tosin ammuttiin rikki, ja Venäjä pääsi kostamaan krenatöörien kohtalon. Saltanovkan kylän ympärillä köytiin useita ratsuväen yhteenottoja, kun Ranskan kyrassieerit ja chasseurit sekä Venäjän rakuunat iskivät vuorin perään toisiinsa. Varsinkin raskaat kyrassieerit osoittivat kyvykkyytensä tässä taistelussa murtaen useita jalkaväkipataljoonia hyökkäyksillään.

Fatova vaihtaa omistajaa

Vaikka Ranska oli saanut miltei taisteun alussa Fatovan kylän haltuunsa, niin sitä ei onnistuttu pitämään hallussa koko taistelun ajan. Venäjä oli koko tulitaistelun ajan tuonut lisää joukkoja ja tykkejä kylä läheisyyteen ja lopulta kylään kohdistunut tulivoima oli liikaa, ja Ranskan joukot joutuivat vetäytymään kylästä. Venäjä otti kylän haltuunsa sillä seurauksella, että Ranska hyökkäis kylään useita kertoja ottaen sen lopulta jälleen haltuunsa, kunnes aivan taistelun lopulla menetti sen taas, joukkojen huvetessa massiivisiin tappioihin.

Ranska murtuu

Ranskan käydessä taistelua toisaalta Saltanovkan ympärillä ratsuväen kanssa, ja yrittäessä valloittaa

Fatovaa takaisin, toi Venäjä yhä enemmänjoukkoja kylein väliselle maakaistaleelle. Venäjä hyökkäsi edelleen koko rintaman leveydellä, mutta sivustat näyttivät pääsevän etenemään. Taistelukentä keskellä Venäjän ylivoima alkoi näkyä selvästi, sillä vaikka molemmat puolet kärsivtät jatkuvia tappioita, pystyi vain Venäjä lopulta korvaamaan ne aina uusialla pataljoonilla. Tämä johti siihen, että Ranskalla ei ollut enää reservejä sekä keskustaan että sivustoille, joten Ranskan paikatessa ohutta linjaansa sivustoilla, oheni keskusta. Tämä johti lopulta tilanteeseen, jossa Ranskan joukkojen keskusta oli menettänyt taistelukykynsä, ja sitä varmistanut kevyen ratsuväen rykmentti lyötiin, niin Davoutilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin julistaa vetäytyminen. Taistelu oli päättynyt Venäjän voittoon, mutta selvästi alivoimainen Ranska oli puolustanut urheasti ja aiheuttanut Venäjälle raskaat tappiot.

Ohessa hieman kuvaa taistelukentältä.

Venäjän krenatöörit etenvät.

Joukot matkalla Fatovaan.

Venäjän vihreätakkinen miesmuuri.

Huomattavasti vähäisempi Ranskan armeijakunta.

Taistelu Fatovasta alkaa.

Ranskan voitokkaat kyrassieerit

Ankaraa tulitusta Fatovan kylään.

Tykki ampuu lähietäisyydeltä.

Massiivinen jalkaväkitaistelu Saltanovkassa.

Ranskan viimeiset vahvistukset Vistula legioona saapuu paikalle.

Viimeinen yritys ottaa Fatova haltuun.

Ranskan keskustan viimeinen lukko, Chasseur rykmentti.

Krenatöörien toinen hyökkäysaalto Saltanovkaan.

Pavlovin krenatöörit perinteisissä hatuissaan.

Fatovan kaistale alkaa olla Venäjän hallussa.

Voitokkaat Venjän kenraalit tervehtivät toisiaan.

Vaikka Venäjällä oli noin kolmanneksen suurempi armeija, eli selkeä ylivoima, niin silti peli ei ollut mikään ylijuoksu. Taistelukenttä oli sen verran rajaava, että venäjä ei pystynyt käyttämään massiivista ylivoimaansa, vaan joutui jakamaan joukkonsa taisteluun kapeikoissa. Lopulta peli oli hyvin tasainen, mutta lopulta tulos oli odotetusti Venjän voitto.

Siis jälleen hieno Black Powder peli.

Suunnittelimme syksylle jo herrasmiesten Napoleonic 1812 kampanjaa, mutta siitä tarkemmin tuonnempana...