maanantai 17. joulukuuta 2012

Hail Caesar - maalausta ja uudelleen basetusta

Rouva sotalordi puhuu ja mies kuuntelee.
Lokakuussa alkaneen Black Powder innostuksen vanavedessä seurasi kiinnostuminen Hail Caesar pelistä. Siinä missä Black Powder tarjoaa hyvän, erittäin pelattavan ja kuitenkin historiallisesti uskottavan Napoleonic aikauaden pelin, vaikuttaa Hail Caesar vastaavanlaiselta muinaisten sotien pelaamiseen. Tämä tulee testattua kerhon ensimmäisessä Hail Caesar pelipäivässä tammikuussa, jolloin kasaamme pöydälle barbaarit vastaan roomalaiset ja pelaamme kohtuullisen suuren ottelun.

Valmistelut tätä varten ovat käynnissä, ja maalaan hiljakseen lisää kelttejä ja roomalaisia, vähän fiiliksen mukaan. Lisäksi olen aloittanut hieman vastenmielisen, mutta jo pitkään suunnitelmissa olleen, näiden figujen uudelleen basetuksen (mitenkähän tuo pitäisi sanoa suomeksi :). Nyt luovun yksittäisalustoista, ja asettelen jo aiemmin maalatut keltit isommille 40x40mm alustoille, joille kullekin tulee neljä ukkelia. Näiden lisäksi maalailin muutamia "kenraali -baseja". Valmistelut ovat siis käynnissä... ohessa hieman VIP kuvaa tuoteista Hail Caesar projektin vaiheista.

Roman auxillary archers from east
Close up :)
Kelttien linkomiehiä, vähemmän sotilaallisissa varusteissa.
Keltti -hordea, uusilla alustoilla.
Lisää sotaisaa laumaa...
Herra sotalordi.
Toinen sotalordi ja muusikko.
Uudet neljän figun baset, helpompaa siirtelyä :)
Jatkan loppujen kelttien basejen vaihdolla ja jatkan roomalaisten alustoilla. Tavoitteena on saada kaikki uusille tammikuun pelipäivää varten...

Odotan mielenkinnolla tulevaa peliä.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Black Powder - Eckmuhlin taistelu

Napoleonic pelimme kerholla jatkuivat taas, ja tällä kertaa vuorossa oli Eckmuhlin taistelu vuoden 1809 Itävallan ja Ranskan välillä. Tällä kertaa vuorossa oli 15mm figuurit, joilla saa aika mukavasti mallinnettua isojen armeijoiden kohtaamisia ja peli on selkeästi strategiapelin kaltainen, ei niinkään skirmis -peli.

Peli oli tällä kertaa Eckmuhlin taistelun osa, eli keskisen rintamaosan ensimmäisiä kontakteja, jossa Ranska hyökkäsi kahteen harjanteen edessä olevaan kylään ja yritti sen jälkeen ottaa jalansijan harjanteelta, tai tämä siis oli tavoite...

Taistelussa kohtasi Ranskan jalkaväen parhaimmistoa, joka hyvin ranskalaiseen tapaan, hyökkäsi Itavallan kylissä ja rinteellä asemissa olevien joukkojen kimppuun. Ranskalaiset ryhmittivät joukonsa kahteen hyökkäyskärkeen, joka vaikutti aluksi ihan loogiselta suunnitelmalta. Tykistöprikaati asettui hyökkäyskärkien väliin ja oli valmiina tukemaan kumpaa hyökkäystä tahansa, tarpeen mukaan. Itävallan joukot asettivat yhden prikaatin kumpaankin kylään ja loput joukot rinteelle, valmiina tukemaan kylien puolustajia. Itse asiassa hyvin symmetrinen asetelma molemmilla puolilla.

Hyökkäys alkoi ja ranskalaiset pääsivät hyvin eteenpäin Itävallan oikealla sivustalla, jossa ranskalaiset joukot etenivät hyvin kohti kylää. Vasen sivusta puolestaan ei edennyt yhtä tehokkaasti, vaan empi komentojensa kanssa ja tykistö poikkeuksellisen passiivinen, ja vaikutti siltä ettei aio osallistua koko taisteluun, vaan jäi asemiin etenevien jalkaväkirintamien taa. Saattaa olla, että taustalla liikehtivä Itävallan rakuunarykmentti hermostutti tykistön komentoa ja haittasi manoveeraamista.

Päättäväisesti edennyt Ranskan oikea sivusta oli koht'sillään asettumassa hyökkäykseen kohti kylää ja sitä puolustavia joukkoja, mutta edelleenkin vasen hyökkäyskärki tuntui empivän ja tykistö jäi selvästi taakse iskuetäisyydeltä. Ranskalaisten hyökkäys alkoi, useamman pataljoonan samanaikaisella rynnäköllä sekä kylään että sen ympärille sijoittuneita itävaltalaisjoukkoja vastaan. Joukot kohtasivat ja kuin ihmeen kaupalla Itavallan jalkaväki kesti ensi-iskun, ja puski ranskalaiset takaisin. Myös kylä jäi Itävallan haltuun. Oikea sivusta oli pitänyt ja Itävalta teki nopean vastaiskun, mutta tulos jäi laihaksi, rintama pysähtyi kylän leipeille, ja molemmat puolet vetivät henkeä.

Ranskan hyökkäysrintama etenee...
Vasemmalla sivustalla Ranska aloitti hyökkäyksen, mutta sen eteni ehkä liian pieninä osasin, ja täälläkin  itävaltalaiset saivat hyökkäyksen kärjen murrettua. Tykistö oli edelleen pois pelistä, ilmeisesti tykistön komento ei toiminut toivotylla tavalla, ja tykit eivät päässeet tukemaan kumpaankan hyökkäystä.

Samaan aikaan Itävallan rinteelle reserviin jääneet joukot siirtyivät taistelukentän keskelle, tukemaan tarvittaessa kyliä tarpeen mukaan.





Itävalta-Unkarin joukot asemissa kylän liepeillä.
Samoja joukkoja rintaman takana rinteellä reservissä.
Rinteellä olleet joukot siirtyneet taistelukentän keskelle valmiuteen.
Tässä tilanteessa molemmat Ranskan hyökkäyskärjet olivat pysähtyneet ja kylien puolustus piti, joten taistelu puuroutui yksittäisten pataljoonien hyökkäyksiksi kyliin, ja se johtanut enää toivottuun tulokseen. Taistelun tässä vaiheessa Itavallan rakuunarykmentti oli päässyt hyökkäysasemiin ja teki epätoivoisen rynnäkön ranskalaisen tykistöpatterin kimppuun. Tämä oli tuomittu epäonnistumaan, ja täyslataus kanisteria pysäytti hyökkäyksen ja käänsi rakuunat epämääräiseen vetäytymiseen.

Tässä vaiheessa taistelupäivä kääntyi iltaan ja koska Ranska ei ollut saavuttanut ratkaisevaan läpimurtoa kummassakaan ensisjaisessa kohteesaan, taistelu päätettiin julistaa päättyneeksi. Itävalta oli ottanut torjuntavoiton.
Rintamalinjan taakse ja sivulle sijoittuneet krenatöörit eivät päässeet osallistumaan koko taisteluun, vaan saivat katsella kaukaa kylien puolustusta.
Jälleen mielenkiintoinen taistelu ja hyvä peli. Taistelu sinänsä oli tasainen, mutta Black Powder säännöissä rakennuksiin sijoittuneet joukot on todella hankala saada voitettua, ja se tuli taas todettua. Pohdittavaksi jää, olisiko ranskalaisten kannattanut hyökätä vain toisella sivustalla, jolloin sille sivustalle olis saanut enemmän painetta ja siten ehkä läpimurron. Lisäksi Ranskan tykistön olisi ehdottomasti kannattanut toimia aggressiivisemmin ja edetä jalkaväen rinnalla, nyt se jäi liiaksi jälkeen. Tämä antaa myös paljon aineksia saman skenarion uudelleen pelaamiselle.

Taistelut jatkuvat...



sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Black Powder - Taistelu kukkulasta

Black Powder jatkui ja tällä kertaa fifujen skaala kasvoi hieman edellisestä, ja pelissä olivat 20-28mm napoleonic miniatyyrit. Pelin idea oli aika lailla suoraan oikean Barrosan taistelun taktinen asetelma, jossa Ranska ja Englanti taistelivat tietä hallitsevan kukkulan hallinnasta. Aivan oikeaan joukko-osastomäärään ei päästy, mutta kohtuullisen lähelle kuitenkin, joten peli rullasi ihan mukavasti.

Pelin alkutilanteessa Enlantilaiset sijoittuivat pataljoonittain porrastettuun linjastoon metsän ja kirkon väliselle avoimelle alueelle. Ranska puolestaan aloitti vasemmalta kukkulan sivulta, joten ihan perinteinen naamakkain delpyment ei ollut nyt kyseessä, mikä teki pelin alkuasetelman ihan mielenkiintoiseksi.

Brittien linjaa ennen taistelua.
Brittien vasen sivusta tukeutuu metsän reunaan.
Brittiarmeija kirkon katolta nähtynä.
Ranskan hyökkäyskolonnat etenevät.
Ranska vei pelin aloituksen ja tästä syystä pääsi heti ensimmäisellä vuorollaan hyökkäämään englantilaislinjan vasempaan laitaan. Osin siitä syytä, että Englanti oli työntänyt pari kevyttä pataljoonansa rohkeasti eteen. Ranskan ensimmäinen hyökkäys oli musertava, kaksi pataljoonaa iski brittien jalkaväkeen ja kaksi Britti-pataljoonaa murtui hyökkäyksessä, ja tilanne näytti kovin huolestuttavalta Brittikomentajien silmissä. Musertavasta alusta huolimatta Brittien linja piti ja hetken tilanne pysähtyi staattiseksi ammunnaksi, jossa ranskalaisten vahvuus heikkeni. Aikansa paukuteltuaan englantilaiset pääsivät vastahyökkäykseen, jossa Ylämaalainen Cameron Highlanders pataljoona hyökkäsi Imperial Guard grenadereihin ja lopulta mursi Ranskan ylpeyden. Englantilaiset saivat linjan pidettyä vaivoin, ja rintamatilanne tasoittui.

Old Guard iskee Brittien kevyeen jalkaväkeen.
Joka murtuu ja avaa ranskalaisille mahdollisuuden jatkuu puskua eteenpäin...
Brittien kenraalit alkavat olla huolissaan.
Cameronin Highlanderit tekevät vastaiskun, joka sulkee tien ranskalaisten läpimurrolta.
Kukkulan taa sijoittunut ranskalainen prikaati aloitti etenemisen kukkulalle ja sen yli, ja asettui lopulta massiviseen ampumalinjaan kukkulan rinteille.

Tämän jälkeen Ranskalainen prikaati hyökkäsi Brittien oikeaan laitaan, ja jälleen kaksi pataljoonaa iski yhteen englantilaiseen kevyeeseen pataljoonaan, mutta ihmeen kaupalla brittien kevyt jalkaväki oli maineensa veroinen ja piti linjansa. Tämä pysäytti ranskalaiset jälleen, ja avasi tilaisuuden Brittien juuri taisteluun liittyneelle husaariprikaatilla iskeä ranskalaisetn sivustaan, kun he olivat taistelussa brittien kevyen jalkaväen kanssa. Kings German Legionin husaarit karauttivat läpi puolikkaan taiselukentän ja iskivät pahaa-aavistamattomien ranskalaisten sivustaan, ja vyöryttivät molemmat Ranskan hyökkäyskolonnat. Tämän jälkeen Husaarit saivat ranskalaisten rakuunoiden vastaiskun, mutta tämä tilanne jäi ratkeamattomaksi, ja molemmat ratsuväkiyksiköt vetäytyivät organisoitumaan uudelleen.

Keskikentälle sijoittunut ranskalainen jakaväkilinja joutui Brittien jalkaväen ja tykistön tuleen, joka vähitellen kulutti ranskalaiset joukot, jotka lopulta tappioita saatuaan murtuivat yksi toisensa jälkeen.

Ranskan jalkaväki linjassa keskustassa.
Ranskan yritys Brittien oikella sivustalla, sekin pysähtyi...
Ja tuhoutui Husaarien uljaaseen rynnäkköön.
Husaarien viimeinen sotatoimi, ennen kuin se joutui poistumaan rikkiammuttuna, mutta sitä ennen se oli tuhonnat kaksi ranskalaista jalkaväkipataljoonaa ja melkein kokonaisen tykistöprikaatin.
Tässä vaiheessa taistelun (pelin) viidennellä tai kuudennella kierroksella, Ranskan armeija oli murtunut, ja Englantulaisten armeija oli niin ikään käytönnössä murtunut, ja sen kyky ottaa kukkula oli käytännössä mennyt. Kukkulalle jäi ranskalainen tykistopatteri ja kukkulan taa taistelun kuluttama rakuunarykmentti ja Brittien puolelle vain tykistöprikaati, joten molemmat armeijat olivat käytännössä hajalla. Puolueeton tuomari ratkaisi taistelun ratkaisemattomaksi, vaikka molempien puolien kenraalit julistivatkin itsensä taktisilla syillä voittajiksi.

Taistelu oli vauhdikas, koska joukot pääsivät kontaktiin ehti taistelun alussa, ja tilanne vaihteli mukavasti puolelta toiselle, mikä teki koko ottelusta mielenkiintoisen.

Pelinjohtajan pöydällä tärkeitä työvälineitä esillä.
Black Powder on mukava historiallinen säännöstä, jossa yhdistyvät mukavasti hyvä pelattavuus ja riittävä tarkkuus, ilman turhaa monimutkaisuutta.

Perinteinen Blunder -pullo, josta saa ryypyn aina kenraalin totaalisen epäonnistumisen jälkeen.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Black Powder - El Perezin taistelu

Edellinen kokeilu Black Powder peliä oli sen verran mukava kokemus, että päätimme heti sen jälkeen suunnitella uuden. Niin sitten viime lauantaina viisi aisasta kiinnostunutta prikaatinkomentajaa kokoontui kerholle pelaamaan Black Powder pelin 15mm figuilla.

Peli sijoittui 1809 Iberian niemimaalle, jossa vetäytyvä Britti divisioona yritti saada joukkonsa yli joen yhtä siltaa pitkin, ja samaan aikaan Ranskan armeija yritti estää vetäytymisen ja saarrostaa Britit. Peli oli siis skenariovetoinen ja Ranskan armeija oli reilut puolitoista kertaa suurempi kuin Englantilaisten, joten pitkitetty taistelu olisi johtanut automaattisesti Brittien tappioon.

Taistelun alkutilanteessa Briti olivat asettaneet kaksi jalkaväkiprikaatia marssirivistöihin vetäytymään kohti jokea ja siltaa ja kaksi prikaatia ja ratsuväkipikaati asettuivat pidättelemään kohta alkavaa ranskalaisten hyökkäystä.
Brittien jalkaväki odottaa linjassa suojaten muiden vetäytymistä.
Samoin tekee urhea ratsuväki, tässä kuuluisat heavy Dragoons. 

Ranskalaiset aloittivat pöydän ulkopuolelta ja tarvitsivat onnistuneet komennot tuodakseen prikaatit taistelukentälle, joten homma oli kenraalien noppaonnesta kiinni. Ranska päätti tulla kolmena kiilana taistelukentälle, läpi kaupungin kahdesta kohtaa ja oikeasta sivustasta ratsuväen voimin. Jalkaväki pääsi etenemään taistelukentälle, mutta eteneminen ei ollut kovin nopeaa - leikö kaupunki hidastanut etenemistä? Ratsuväki sen sijaan jäi jälkeen ja onistui saapumaan vasta myöhemmin.

Tämä avasi hyvä mahdollisuuden Brittien hevostykistölle iskeä vielä marssimuodostelmassa olevaan ranskalaisten tykistökolonnaan karmivin seurauksin. Kaksi patteria neljästä menetettiin. Tiellä etenevä Brittiläis-Portugalilainen prikaati eteni nopeasti kohti tavoitteena olevaa siltaa, mutta siihen se sitten tyssäsi. Pieni Korsikalainen kevyen jalkaväen pataljoona pidätteli koko marssikolonnaa koko taistelunajan ja siltaa ei saatu koskaan ylitettyä.

Myöhästynyt ranskalainen ratsuväki liittyi taisteluun ja iski koko voimallaan brittien ratsuväkisiipeen, kun britit olivat ensin erehdyksessä aloittaneet oman rynnäkön kohti ylivoimaista Ranskan ratsuväkiprikaatia, tämä kenraalin kömmähdys maksoi koko brittiläisen rakuunarykmentin ja myöhemmin myös husaarirykmenti. 

Taistelu eteni ja ranskalaiset pääsivät etenemään vasemmalla sivustalla jalkaväellään pienen epäröinnin jälkeen, ja Englantilaiset jäivät yhä selvemmin pussiin sillan edustalla, kun sillasta ei päästy yli. Ranskan ratsuväki kiersi oikeaan sivustaan ja jalkaväki iski keskelle voimalla, ja Brittikenraali katsoi parhaaksi ilmoittaa antautumisen Ranskalaiselle kolleegalleen, ennen kuin koko armeija tulisi tuhotuksi. Näin päättyi vetäytymistaistelu El Pereystä, ja Ranska oli päivän voittaja.

Tässä joukko kuvia käydystä mainiosta pelistä.

Ranskalainen hyökkäyskolonna etenee kaupungin läpi rumpujen päristessä.
Keskustassa toinen ranskalainen kolonna etenee skirmis -screenin suojassa.
Kolonnat marssivat taisteluun...
Myöhästynyt ratsuväki valmistautuu rynnäkköön, tässä 5th Hussars ja rakuunat.
Ratsuväkilinja kohtaa!
Brittien hevostykistö avaa tulen yllättäen Ranskan tykistön, joka on vielä ajamassa tuliasemaan.
Ja kohta Ranskan oma tykistö pääsee kostamaan...
Taistelu alkuvaiheita, ranska etenee nieman hajanaisesti.
Ranskan ratsuväkiprikaati murtautuu läpi oikealla sivustalla ja etenee rynnäkkövalmiuteen.
Keskellä Ranskan jalkaväki etenee määrätietoisesti läheisen maatilan peltoon.
Britti -husaarien loppu lähellä, kohta heitä ammuttiin sivustasta kanisterilla.
Tätä siltaa ei saatu ylitettyä koskaan...
Pieni korsikalaispataljoona piti puoliaan määrätietoisesti tulpaten koko Brittien vetäytymisen.
Brittien viimeisiä yhteislaukauksia yli joen, mutta turhaan. Joesta ei päästy yli koskaan...
Voitokas Ranskan keisarillinen armeija marsii!

Hieno kokemus pitkästä aikaa, ja mainio paluu Napoleonic aikakauden pelien maailmaan. Black Powder on muttaman kokeilun jälkeen osoittautunut hyväksi yhdistelmäksi hyvää pelattavuutta, toimivaa abstraktiotasoa, rentoa otetta pelaamiseen ja samalla kuitenkin aitoa historiallisen pelin fiilistä. Tätä pitää jatkaa!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Force on Force - McNulty again!

Syyskuussa alkanut Force on Force kampaja on edennyt jo kolmannelle kuukaudelle, ja sotatoimet ovat velloneet puoleen ja toiseen. Liittouma on ollut operaatioissaan pääosin voitollinen, mutta lokakuun alussa vuoristossa alkanut operaatio Strong Arm aiheutti varsinkin Briteille raskaat tappiot. Operaatio sai finaalinsa kun tuoreena joukko-osastona operaatioalueella tullut Royal Marines kärsi karvaan tappion etsiessään vihollisen heitintä. Tässä operaatiossa menehtyi viisi tai kuusi sotilasta ja viisi jäi vangiksi. Sen jälkeen homma on ollut varovaisempaa operaatiota, ja tässä varsinkin Yorkshire rykmentin pojat kersantti McNultyn johdolla on näyttänyt miten hommat hoidetaan. Edellisessissä operaatioissa Yorkshiren kaverit ovat mm. menestyksellä tuhonneet asekätkön, vapauttaneet edellämainittuja vankeja.

Tällä kertaa he kävivät neutraloimassa kokonaisen kylään pesiytyneen vihollissolun käytännössä kokonaan. Operaatio oli tyyypillinen aggressivinen tiedustelutehtävä, jonka tavoitteena oli tuhota vihollisen kätköjä ja neutraloida näiden etenemisreittejä sekä - mikäli mahdollista - ottaa vangiksi kapinajohtajia.

Britit aloittivat etenemisen linjassa kylän laidasta, ja onnistuivat etenemään oikealla sivustalla lähes vastustamatta kohti oletettuja kohteita. Vastustaja onnistui muodostamaan vain vähäisen määrän vastarintaa ja jotain hajanaista tulta, johon Britit vastasivat tuhoisin seurauksin. Näin operaatio eteni lähes tappioitta ja ei kulunut aikaakaan, kun ensimmäiset vihollisen hot spotit oli tuhottu ja samassa rytäkässä saatiin kiinni vielä yksi onneton tajunsa menetänyt kapinallisjohtaja. Täydellinen päivä McNultylle!

Brittien eteneminen alkaa pellon reunaa pitkin, mukana on koirapartio.
Kapinalliset odottavat compoundissa.
Linja etenee määrätietoisesti suojasta suojaan.
Yllättäen etenevien Brittien eteen hyppää joukko kapinallisia...
... jotka ovat piilossa compoundin ympärillä.
Tulitaistelun jälkeen molempia lojuu maassa, mutta kapinallisia enemmän. 
Kruunuksi operaatiolle, vielä yksi kapinallisjohtaja napattiin kiinni ja kuulusteluihin.
Viimeinen kapinallinen jäämässä tähtäimeen.
Täydellinen voitto Briteille ja upeat otsikot, tätä Operaatio Strong Armin katastrofin jälkeen tarvitaan!