tiistai 28. toukokuuta 2013

Blast from the past - Virojoen Peliveljien 20 -vuotiskokoontuminen



Kaksikymmentä vuotta sitten kevään korvalla kokoontui joukko nuoria miehiä Kaakonkulmalle taloon, jonka tarkempi osoite on luottamuksellista tietoa.  Joukko aloitti silloin vielä Suomessa tuntemattoman miniatyyripelaamisen. Kädessä oli tuore Rogue Trader sääntökirja, ja pöydällä sekalainen kokoelma Citadelin miniatyyrejä, kirkkaissa väreissä. Homma ei ollut ensimmäisillä kerroilla kovinkaan sujuvaa, se sääntökirja oli aika lailla haastava ;-). Mutta jotain siinä oli, ja vaikka ensikokemus oli lähinnä uuvuttava, niin se vain tarttui. Nyt nuorukaisista on tullut kaikilla mittareilla aikuisia, ja elämä on kuljettanut sinne tänne. Kaupungit, osoitteet, työt ja moni muu asia on muuttunut, mutta sama harrastus on vain jatkunut jokaisella tahollaan ja aika ajoin peliveljien salaisessa tukikohdassa. Sen jälkeen on pelattu monia sääntöjä, historiallisia, fantasiaa ja scifiä sekä miltei kaikkia skaaloja. Kuitenkin aina aika ajoin palattu kantapeliiin "nelkyttonniseen" eli Warhammer 40K peliin ja GW:n maailmaan.

Koska kyseessä oli miniatyyripeli, nuo nuorukaiset aloittelivat silloin myös pöydällä siirreltävien pikku-ukkojen maalaamista, sillä muutenhan homma ei olisi miniatyyripelaamista ;-). Se on sitten johtanut tuhansiin pikku-ukkojen ja maalien parissa vietettyihin tunteihin, ja tietenkin isohkoihin miniatyyrikokoelmiin. Maalaus, joka silloin oli aika karun näköistä, on niin ikään kehittynyt ja nykyisin pöydällä komeilee suuria ja näyttäviä armeijoita. Itse asiassa nykyisin maalaaminen ja miniatyyrien kanssa askarteluun käytetty aika menee reilusti yli sen mitä pelaamiseen käytetään, ja joskus on kulunut pitkiä aikoja ilman pelaamista, vain suunnitellen ja maalataten. Pelaaminen kuitenkin on se juttu, koska se antaa figu -projekteille tarkoituksen ja suunnan.

20 -vuotis viikonloppuna ohjelmassa oli Warlordin Hail Cesarin esittelyä peliveljille, grillausta, saunaa, olutta ja hyviä keskusteluja aiheesta mainioiden elokuvien keventäessä tunnelmaa illan pimetessä.

Esittely skenariona oli simppeli väijytystaistelu Teutoburgin tyyliin.
Rooman marssikolonnat etenevät.
Kevyt jalkaväki tiedustelee edessä.
Keltit valimistautuvat iskuun...
Kelttien komentaja juonii siirtoa.
Roomalaisten komentaja tarkistaa vielä jotain ohjesäännöstä.
Joukot kohtaavat laaksossa.
Steady boys!

Taistelu oli aluksi Kelttien, jotka huonosta hyökkäyksestään huolimatta löivät yhden kohortin helposti, mutta sitten rooman mies sai pelistä kiinni. Keskivaiheilla käytiin hetki tasaista taitselua, mutta Rooman paikalle hälytetyt vahvistuksen käänsivät tilanteen, ja Keltit poistuivat kentältä lyötyinä, tällä kertaa. Vaikka Rooma voitti, menetykset olivat mittavat, mikä varjosti voittajan iloa.


Mainio viikonloppu hiemossa seurassa, mikä voikaan olla hauskempaa kuin miniatyyrien katselu ja filistely, pelailu ja seuraavien figu -projektien kertominen ja niiden kuuleminen ja kommentointi rauhassa koko viikonlopun.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Force on Force - Bring the boys back

Palasimme pienen tauon jälkeen viime syksyn Force on Force kampanjamme loppuvaiheisiin ja pelasimme frendini Teemun kanssa erään pieleen menneen operaation loppunäytöksen. Tuolloin varsinaisessa operaatiossa POI keikka meni rankasti "kiville" ja sen seurauksena Ranger tiimi jäi taistelukentälle ja oli jonkin aikaa MIA, kunnes tiedustelu paikallisti heidät. Pari Rangeria kentälle jääneistä oli havoittuuneita, toinen heistä vakavasti. Kehittelin tätä varten suhteellisen suoraviivaisen skenarion, jossa kentälle jääneitä joukkoja noutamassa oli toinen Ranger tiimi ja Little Birdillä (uusi malli piti saada peliin mukaan ;-) saapuva CSAR tiimi, jossa oli mukana Parajumper. Lisäksi taivaalla kierteli C-130 Spectre gunship "Doomhammer", jonka tulta ryhmänjohtajat saivat kutsua.

Koska Poromagian myymälän pelitila Fight Club oli jo pelikäytössä 40K peleissä, päätimme pelata tämän pelin ulkona auringon paisteessa. Saimme, siis oikean auringon tuomaan aitoa valaistusta ja fiilistä aavikkokaupungin yläpuolelle.

Kentälle jäänyt Ranger -tiimi aloitti piiloutuneena rakennuksessa ja pelastajat saapuivat taistelualueen reunasta ja kapinalliset vastakkaisesta. Taistelu itsessään eteni kapinallisten yrittäessä epätoivoisesti saada tulikontaktia Rangereihin, samaan aikaan kun osa kapinallisista yritti kiertää liittouman joukkojen vasempaan sivustaan.

Ranger tiimit onnistuivat hyvin neutraloimaan kapinallisten yrityksen kiertää sivustalle, ja tässä auttoi "Doomhammer" pelottavalla tulivoimallaan, joka kaatoi pari kapinallisten vasemmalle kiertänyttä ryhmää ja talon jossa toinen ryhmä piileskeli. Taistelun puolessa välissä Rangerien ryhmänjohtaja sai radioonsa viestin lähestyvästä CSAR -tiimiltä, joka ilmoitti olevansa paikalla tuossa tuokiossa. Tuo tuokio venykin hieman pitemmäksi, koska kapinallisten tulitus kaupungista karkotti kahdesti Little Birdin pois juuri ennen laskeutumista. Lopulta CSAR miehet pääsivät maahan ja Parajumper lääkintämies perusti Casevac pisteen rakennuksen suojiin ja otti vakavasti haavoittuneen Rangerin hoiviinsa, muiden jatkaessa taistelua.

Kapinallisten toiminta oli tällä kertaa aika tehotonta, eikä johtanut tappioihin liittouman puolella. Ainut voitto, jonka kapinalliset saivat oli sitäkin näyttävämpi. Aivan taistelun lopulla neuvokas kapinallisjohtaja komensi kanssaan olleen RPG -miehen rakennuksen katolle tarkoituksenaan avata tuli juuri laskeutuneeseen Little Birdiin. Kopteria suojaavat CSAR operaattorit niittivät RPG miehen nurin katolla, mutta rohkea kapinallisjohtaja poimi aseen käsiinsä osui kopteria suoraan moottoriin räjäyttäen sen tulipalloksi. Lentäjät onnistuivat pelastautumaan ulos koneesta ja selvisivät ihmeen kaupalla vahingoittumattomina, mutta koneen menetys oli paha takaisku. Tämä voittokaan ei auttanut kapinallisia, ja kun kapinallisten joukot olivat jo kohtullisen vähissä, niin kapinalliset katsoivat paremmaksi vetäytyä tilanteesta.

Ohessa tilannekuvaa taistelun melskeestä.
Tutun oloinen UAV kuva auringossa kylpevästä kaupungista.
Rangerit siirtyvät talon suojiin odottamaan noutoa.
Kapinallisryhmät etenevät kohti liittouman sijaintipaikkaa.
Toiset ryhmät yrittävät kiertää vasemman kautta sivustalle, mutta hetki tämän kuvan ottamisesta tämä ryhmä tuhoutui miltei kokonaan "Doomhammerin" tykkien tuleen.
Rangerien pelastusryhmä etenee seinän suojassa.
Vihdoin CSAR tiimikin pääseen maahan ja muodostaa viuhkan kopterin ympärille. 
Kapinalliset saavat osuman Little Birdiin katolta.
Lentäjät hyppäävät ulos koneestaan kiireen vilkkaa ja CSAR tiimi suojaa.
Tämä taistelu päätti virallisesti koko viime syksyn pyörineen Alpha Sierra -kampanjamme, jonka vaiherikasta historiaa on raportoitu tämän blogin jutuissa runsaasti. Seuraavaksi siirrämme FoF pelit Afrikan maisemiin ja syksyllä aloitamme Fires of Kharum -kampanjamme.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Warhead - Proud to be one of the best!


Uutisia, olen iloinen saadessani ilmoittaa liittyneeni kutsuttuna Warheadin operaattoritiimiin! Warhead ja sen takana oleva tiimi on osoittanut ammattimaista otetta wargaming -harrastuksen monipuolisena esittelijänä ja edistäjänä suomalaisessa pelikentässä. Lisäksi kavereilla on vahvaa näyttöä kaikilla miniatyyripelaamisen alueilla turnauksista ja maastoprojekteista aina mestariluokan maalaukseen!

Olen siis hyvässä joukossa inspiroitumassa ja inspiroimassa. Oma roolini Warheadin tiimissä on tuttujen 40K ja Warhammer aiheiden rinnalla, historiallinen wargaming ja "old school" muistelu ;-). Tämä blogi jää olemaan edelleen, mutta tekemisiäni jatkossa myös Warheadin blogissa.

Force on Force - Eye in the sky inbound!

Viikonlopun väliprojektina valmistui MQ-9 Reaper -malli FoF peleihin ilma-assetiksi. Olin jo jonkin aikaa miettinyt mistä saisin UAV mallin peleihin, ja sattumalta törmäsin Model Expossa sellaiseen Combat Modelsin kaupassa. Skaala oli 1/72, ja siten hieman väärä, mutta koska kyseessä on vain malli muistuttamaan moisen pöristelijän olemassa olosta taistelukentän yläpuolella, niin se menee.

Malli on Italierin ja itse asiassa aika hyvä ja tarkka, vaikk onkin kovin yksinkertainen. Tässä muutama kuva valmiista "viikatemiehestä".
Itse asiassa MQ-9 Reaper on aika kaunis kone.
Ja payload on aika kunnioitusta herättävä, Hellfire ohjuskia ja pari Paweway laserohjattua pommia.
Seuraavaksi ohjelmassa on AH-1 Cobra taistelukopterin rakentelu...

lauantai 11. toukokuuta 2013

Force on Force - Shah I Kotin laakso

Kuluvan viikon lauantaina pelasimme pitkästä aikaa FoF Enduring Freedom kirjan skenarion "Place of the King", joka sijoittuu Shah I Kotin laaksoon ja perustuu oikeaan 2002 käytyyn taisteluun jenkkien ja mujahideenien välillä. Tällä kertaa tosin, Ranskan Muukalaislegioona oli testaamassa taitojaan laaksossa. Valitsin skenarion introksi Leon uusille vasta valmistuneille hienoille Eurekan ranskalaisille, jotka saivat vyöryttää syvälle vuoren rinteelle pureutuneita Mujahideeneja.

Taistelu alkaa - FoF pelille tyypilliseen tapaan - tilanteesta, jossa ranskalaiset ovat juuri laskettu helikopterista laakson pohjalle, josta he aloittavat etenemisen kohti rinteen juurella odottavaa compoundia. Skenario on todella haastava (tarkoittaa suomeksi, miltei mahdoton ;-) koska kapinallisilla on aloite kahden ensimmäisen vuoron aikana, ja ranskalaiset joutuvat etenemään kahden raskaan konekiväärin ja heittimen tulessa täysin avoimessa maastossa kohti ensimmäistä suojaa. Ja kuten oli odotettavissa, ensimmäinen hyökkäysaalto ei onnistunut kummallakaan kerralla (yritimme siis kaksi kerta) tehtävissään vallata compound ja johtaa ilmaiskut raskaiden aseidein asemiin rinteellä.

Toivottavasti kokemus ei lannistanut ranskalaiskomentajaa, sillä olisi hauska nähdä nämä hienosti maalatut legioonalaiset taistelussa useamminkin.

Tässä vähän taistelukenttäkuvaa tapahtumista.

Legioona heti kopterien lähdettyä, haavoittuvaisimmillaan.
Sniper suojaa joukkoja.
Samoin kevyyt heitin valmistautuu ampumaan.
UAV:n kuvassa matka compundille näyttää lyhyeltä.
Mutta miehiä maassa odottaa verinen maili.
Vastustajat aktiovituvat compoundissa.
Rinteella Duska viritetään...
Spotteri asemissa ja heitin valmiina ampumaan.
Samoin kaoinallisten sniperi.
Ryhmä ranskalaisia pyrkii kalloin taa suojaan.
Duska paukuttaa laatikon tyhjäksi.
Pelasimme siis saman skenarion kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla ranskalaiset ammuttiin juoksuun. Ensimmäisellä kerralla ranskalaiset pääsivät etenemään vain metrejä, kunnes kaikki miehet olivat nurin. Toisella kerralla, aggressiivisempi eteneminen vei osan joukoita miltei compoundille asti, kunnes matka katkesi. Kuten sanottu, tämä on erittäin vaativa skenario liittouman pelaajalle, joten se kestää hyvin monta pelikertaa, ja sen avulla voi hyvin testata erilaisia taktiikoita lähes epätoivoisessa tilanteessa.

On tämä vaan niin hyvä peli!

torstai 9. toukokuuta 2013

Force on Force - koptereita ja kapinallisia

Maalaaminen ei koskaan lopu, joten tässä pieni maalausprojektipäivitys modernien solttujen puolelle. Sain juuri valmiiksi Warheadilta ostetut Empressin insurgentit, erikoisjoukot ja niille hieman kuljetuskalustoa.

Näissä figuissa on vaihteeksi värit ja basetus urbaanin teeman mukainen. Paitsi tietenkin, oli taas pakko maalata muutama geneerinen desert tiger stripe parille insurgentille. Nämä saavat sitten olla eliitti kapinallisia tai sellaisiksi naamoituneita erikoisjoukkojen sotilaita, tilanteen mukaan.

Tuntemattomat taistelijat Desert Tiger Stripe maastopuvuissaan.
Urban insurgents.
Kapinallisjohtaja Snake Hasslefree miniaturesilta.
Counter insurgency team.
Little Bird ja alpha strike team.
Eurocopter ja tunnistamattomat erikoisjoukot.
Nämä joukot pääsevät toimiin loppukesästä käynnistyvässä Force on Force kampanjassamme.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Black Powder - Two hills


Sunnuntaina pelasimme pitkästä aikaa Black Powderia 28mm figuilla. Pieni kato oli käynyt kenraalien riveihin, mutta paikalle saapui kuitenkin kaksi komentajaa, Kalle ja Samuli. Lisäksi kentälle saapui kaksi liittolaista Preussi ja Britit, joten homma meni sotaharjoituksena. Tosin tuohon aikaan sellaisiakaan ei juuri pidetty, joten se sitten vain kruunasi epähistoriallisuutta ;-). Mutta emme antaneet sen häiritä, vaan panimme pienen pelin pystyyn. Molemmilla puolilla oli kaksi prikaatia jalkaväkeä ja raskaan ja kevyen ratsuväen yksiköt. Raskaat jäivät reserviin neljännen kierroksen alkuun. Pelin tavoiteena oli ottaa haltuun kaksi tietä reunustavaan kukulan lakea, jolta tien hallinta olisi helppoa.
Preussi ryhmittyi taistelulinjoihin ja hyökkäyskolonniin ja sai aloitteen, sekä hyvät komennot, joiden turvin armeija eteni nopeasti kohti tavoitteena olevia kukkuloita.


Preussi etenee kohti kukkuloita vauhdilla...

Britit muodostivat niin ikään tavoistaan poiketen hyökkäyskolonnia, mutta komento-organisaation hämmennys jätti brittien oikean siiven seisoskelemaan tielle, kun vasemmalla sivustalla ollut prikaati eteni vauhdilla johti edessään olevaa kukkulaa.


Kesken Preussin nopean liikkeen sen oikealla sivustalla edenneet kiväärimiehet joutuivat Brittihusaarien yllätyshyökkäyksen kohteeksi, ja huonostihan siinä kävi.
Brittien jalkaväki voitti kilpajuoksun kukkulalle, ja valmistautui ottamaan Preussin hyökkäyksen vastaan lyijyllä.
Yleistilanne taistelun alkupuolella. Kuvan alaosassa näkyvää husaarien rynnäkköä lukuunottamatta, taistelulinjat eivtä ole vielä kohdanneet. Brittien jalkaväkäen oikeanpuoleinen prikaati on edelleen tiellä, jossa alkoi saada tappioita Preussin tykistön ja muskettien tulesta.
Preussi aloittaa koko taistelun kestäneen hyökkäyksensä Brittin hallussaan pitämälle pienemmälle kukkulalle. Uskomattomalla rohkeudella Landwehr teki toistuvia pistirynnäköitä punatakkien linjaan. Brittien oikealla sivustalla Preussi otti haltuunsa suuremman kukkulan laen ja piti sitä hallussaan tulittaen rinteen alla olevia Brittejä, joilla oli vaikeuksia saada hyökkäys suuremmalle kukkulalle organisoitua.
Lopulta tuli oli liian voimakasta, ja raskaita tappioita ssanut Brittiarmeija joutui oikaisemaan rikkiammutun linjansa vetäytymällä hieman taktisesti. Tällä välin brittien vasemmalla sivustalla olleella kukkulalla Preusssin voimat ehtyivät ja taistelu pienemmästä kukkulasta oli menetetty, mutta landwehr osoitti rohkeutta.
Taistelu oli vähitellen lopuilllaan ja tilanne ei ollut selkeästi kummallakaan. Brittien taisteussa kuluneen prikaatin rippeet pitivät pienempää kukkulaa hallussaan, ja katselivat Preussin vetäytymistä. Toisaalta Preussin liittolaisineen piti hallussaan suurempaa kukkulaa, joten tilanne oli tavoitteiden kannalta tasan. Toisaalta kaksi Brittien itsensä koonnutta prikaatia oli valmiina hyökkäykseen, joten jos taistelu olisi jatkunut vielä, olisi toinenkin kukkula ollut Brittien. Joten taistelu tuomittiin Brittien marginaaliseksi voitoksi.

Pieni peli Black Powderin mittapuulla, vain noin seitsemän - kahdeksan pataljoonaa per puoli, mutta silti hauska ja toimiva peli.